Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten turvallisen ja hyvän kehityksen mahdollistajina. Alle yläkouluikäisen lapsen elämään ei tulisi kuulua omaa älypuhelinta, saati sosiaalista mediaa.
Älypuhelimen käytön poistaminen ei vaikuta myönteisesti elämään ainoastaan huonon ja haitallisen sisällön vähenemisen vuoksi. Älypuhelimet ja sen sovellukset aiheuttavat lisäksi voimakasta riippuvuutta, jota vastaan lapsen on vaikea taistella.
Lapsen toimiessa reaalimaailmassa sosiaalisissa suhteissaan, nukkuessa hyvin ja liikkuessa riittävästi myös identiteetti kehittyy vankemmaksi ja minäpystyvyys ja henkinen sietokyky kasvavat. Ne yhdessä edesauttavat sitä, että kun haitallista sisältöä sattuu näkemään, on lapsi paremmassa kunnossa kohtaamaan sen.
Alle olemme keränneet näyttöjä sen puolesta, että älypuhelimen antamista lapselle todella kannattaa viivästyttää.
Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen lapsuudessa ennaltaehkäisee parhaiten stressi- ja masennusoireita nuoruudessa.
Haapalan ym. (2025) tutkimus osoitti, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat runsaampiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaampi liikunta sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen olivat yhteydessä vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Liikunnalla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. Stressi- ja masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi sekä runsaasti ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen.
Haapala, E. A., Leppänen, M. H., Kosola, S., Appelqvist-Schmidlechner, K., Kraav, S.-R., Jussila, J., Tolmunen, T., Lubans, R. D., Eloranta, A.-M., Schwab, U., & Lakka, T. A. (2025). Childhood lifestyle behaviors and mental health symptoms in adolescence. JAMA Network Open, 8(2), e2460012.
Internetin liikakäyttö nuorilla on yhteydessä korkeaan ahdistuneisuuteen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Kajastuksen ym. tutkimuksen (2024) mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) oireet liittyivät nuorilla läheisesti liialliseen internetin käyttöön ja lyhentyneeseen unen kestoon, riippumatta siitä, esiintyikö samanaikaisesti masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa (SAD). Sosiaalisten tilanteiden pelon (SAD) oireet liittyivät liialliseen internetin käyttöön ja vähäiseen intensiiviseen liikuntaan, riippumatta samanaikaisesta masennuksesta tai GAD:sta.
Tulokset korostavat elämäntapatekijöiden huomioimisen tärkeyttä, kun kehitetään toimenpiteitä GAD- ja SAD-oireiden lievittämiseksi nuorilla. Nuorten terveyskäyttäytymistä ja mielenterveyttä parantavissa interventioissa ja politiikkasuosituksissa tulisi ottaa huomioon näiden tekijöiden keskinäinen yhteys.
Kajastus, K., Kiviruusu, O., Marttunen, M., & Ranta, K. (2024). Associations of generalized anxiety and social anxiety symptoms with sleep duration, amount of intense exercise, and excessive internet use among adolescents. BMC psychiatry, 24(1), 791.
Mitä myöhemmin lapsi saa oman älylaitteen, sitä vähemmän mielenterveysongelmia hänellä on nuorena aikuisena.
Sapiens Labs toteutti vuonna 2023 globaalin kyselyn, johon vastasi noin 28 000 18-24 -vuotiaan nuorta aikuista. Kyselyssä kysyttiin mm. milloin nuori oli saanut ensimmäisen älypuhelimensa, sekä kartoitettiin vastaajan senhetkistä mielenterveyden tilaa. Tulosten mukaan, mitä myöhemmin nuori oli saanut ensimmäisen älypuhelimen, sitä parempi hänen mielenterveytensä oli 18 – 24-vuotiaana. Varhainen älypuhelimen omistaminen oli yhteydessä mielenterveyden haasteisiin nuorena aikuisena. Havaittu yhteys oli voimakkaampi naisilla kuin miehillä. Kaikista selkeimmin varhainen älypuhelimen saaminen oli yhteydessä matalaan sosiaaliseen itsetuntoon ja itseluottamukseen sekä heikkoon kykyyn luoda ja ylläpitää positiivisia ihmissuhteita. Lisäksi itsemurhaan liittyvät ajatukset olivat yleisempiä nuorilla, jotka olivat saaneet oman älylaitteen hyvin varhain. Raportin tulokset olivat eri maissa melko yhteneviä.
Sapien Labs. (2023). Age of first smartphone/tablet and mental wellbeing outcomes. https://sapienlabs.org/age-of-first-smartphone-tablet-and-mental-wellbeing-outcomes/
Vanhempien laitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa on yhteydessä lapsen korkeampaan ruutuaikaan.
Toledo-Vargasin ym. systemaattisessa katsauksessa (2025) havaittiin, että vanhempien laitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lapsen heikompiin älyllisiin kykyihin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, heikompaan kiintymykseen, sekä ennen kaikkea korkeampaan ruutuaikaan.
Toledo-Vargas, M., Chong, K. H., Maddren, C. I., Howard, S. J., Wakefield, B., & Okely, A. D. (2025). Parental technology use in a child’s presence and health and development in the early years: a systematic review and meta-analysis. JAMA pediatrics.
Lapset, joiden ruutuaikaa on alle tunti päivässä ovat matematiikan taidoissa kaksi kouluvuotta edellä lapsia, joiden ruutuaika on 5-7 tuntia päivässä.
Vuoden 2022 Pisa-tulosten mukaan lapset, joiden päivittäinen ruutuaika on 5–7 tuntia päivässä ovat 49 pistettä jäljessä lapsia, jotka viettävät ruudun äärellä alle tunnin päivässä. Tämä ero pistemäärässä vastaa keskimäärin kahta kouluvuotta.
OECD. (2023). PISA 2022 results (Volume II): Learning during—and from—disruption. OECD Publishing.
Nuorten puhelin- tai internetriippuvuus on yhteydessä yksinäisyyteen.
Gen ym. systemaattisessa katsauksessa (2025) tarkasteltiin 21 tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 27 843 nuorta. Tulokset osoittivat, että yksinäisyyden ja älypuhelin- tai internet-riippuvuuden välillä on kohtalainen positiivinen yhteys. Tämä tarkoittaa, että nuoret, jotka kärsivät internet- tai puhelinriippuvuudesta kokivat todennäköisemmin yksinäisyyttä. Iällä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta tähän yhteyteen.
Ge, M. W., Hu, F. H., Jia, Y. J., Tang, W., Zhang, W. Q., Zhao, D. Y., Shen, W. Q., & Chen, H. L. (2025). The Relationship Between Loneliness and Internet or Smartphone Addiction Among Adolescents: A Systematic Review and meta-Analysis. Psychological reports, 128(3), 1429–1451.
Lisääntynyt sosiaalisen median käyttö on yhteydessä heikompaan älylliseen suoriutumiseen kaksi vuotta myöhemmin.
Nagatan ym. tutkimuksessa (2026) analysoitiin yli 7500 8-13 -vuotiasta lasta. Sosiaalisen median käytön lisääntymistä jaettiin kolmeen portaaseen (ei käytä ollenkaan tai käyttää vähän; vähäinen mutta lisääntyvä käyttö; korkea lisääntyvä käyttö). Lasten älyllisistä taidoista arvioitiin avaruudellista muistia sekä kielellistä muistia ja mieleen palauttamista. Lisääntynyt sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä heikompaan älylliseen suoriutumiseen kaksi vuotta myöhemmin.
Nagata, J. M., Wong, J. H., Kim, K. E., Nayak, S., Li, E. J., Richardson, R. A., … & Testa, A. (2026). Associations of adolescent social media use trajectories with spatial and verbal memory: a prospective cohort study. The Lancet Regional Health–Americas, 57.
Lapsista, jotka ovat kokeneet kiusaamista, yli kahdeksan kymmenestä on kokenut sitä laitteiden välityksellä.
Ofcomin vuonna 2022 teettämässä raportissa selvisi, että neljä kymmenestä 8–17-vuotiaasta lapsesta (39 %) kertoi kokeneensa jonkinlaista kiusaamista, joko verkossa tai sen ulkopuolella. Näistä kiusatuista laitteiden kautta tapahtuva kiusaaminen oli yleisempää kuin kasvokkain tapahtuva kiusaaminen (84 % vs 61 %). Laitteiden välityksellä kiusatuista yleisin kiusaamisen muoto oli tekstiviestien tai viestisovellusten kautta tapahtuva kiusaaminen (56 %), ja seuraavaksi yleisintä oli sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen (43 %).
Ofcom. (2022). Children and parents: Media use and attitudes report.
https://www.ofcom.org.uk/siteassets/resources/documents/research-and-data/media-literacy-research/children/childrens-media-use-and-attitudes-2022/childrens-media-use-and-attitudes-report-2022.pdf?v=327686