Vanhempien tehtävä on taata lapselleen turvallinen ympäristö, jossa lapsen on mahdollista kasvaa ja kehittyä. Alle yläkouluikäisen lapsen elämään ei tulisi kuulua omaa älypuhelinta, eikä varsinkaan sosiaalista mediaa.
Älypuhelimen käytön poistaminen vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään. Huono ja haitallinen sisältö vähenee. Lapsen ei myöskään tarvitse taistella voimakasta riippuvuutta vastaan, jota älypuhelimet ja sen sovellukset aiheuttavat.
Kun lapsi saa olla kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä nukkua ja liikkua riittävästi, lapsen identiteetti kehittyy vankemmaksi ja samalla minäpystyvyys ja henkinen sietokyky kasvavat. Ne yhdessä edesauttavat sitä, että haitallista sisältöä nähdessään lapsi on valmiimpi kohtaamaan sen.
Alle olemme keränneet perusteluita sen puolesta, että älypuhelimen antamista lapselle todella kannattaa lykätä.
Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen lapsuudessa ennaltaehkäisee parhaiten stressi- ja masennusoireita nuoruudessa.
Haapalan ym. (2025) tutkimus osoitti, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat runsaampiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaampi liikunta sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen olivat yhteydessä vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Liikunnalla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. Stressi- ja masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi sekä runsaasti ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen.
Internetin liikakäyttö nuorilla on yhteydessä korkeaan ahdistuneisuuteen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Kajastuksen ym. tutkimuksen (2024) mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) oireet liittyivät nuorilla läheisesti liialliseen internetin käyttöön ja lyhentyneeseen unen kestoon, riippumatta siitä, esiintyikö samanaikaisesti masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa (SAD). Sosiaalisten tilanteiden pelon (SAD) oireet liittyivät liialliseen internetin käyttöön ja vähäiseen intensiiviseen liikuntaan, riippumatta samanaikaisesta masennuksesta tai GAD:sta.
Tulokset korostavat elämäntapatekijöiden huomioimisen tärkeyttä, kun kehitetään toimenpiteitä GAD- ja SAD-oireiden lievittämiseksi nuorilla. Nuorten terveyskäyttäytymistä ja mielenterveyttä parantavissa interventioissa ja politiikkasuosituksissa tulisi ottaa huomioon näiden tekijöiden keskinäinen yhteys.
- 01 Itsetunto
- 02 Itseluottamus
- 03 Kyky luoda ihmissuhteita
Mitä myöhemmin lapsi saa oman älylaitteen, sitä vähemmän mielenterveysongelmia hänellä on nuorena aikuisena.
Sapiens Labs toteutti vuonna 2023 globaalin kyselyn, johon vastasi noin 28 000 18-24 -vuotiaan nuorta aikuista. Kyselyssä kysyttiin mm. milloin nuori oli saanut ensimmäisen älypuhelimensa, sekä kartoitettiin vastaajan senhetkistä mielenterveyden tilaa. Tulosten mukaan, mitä myöhemmin nuori oli saanut ensimmäisen älypuhelimen, sitä parempi hänen mielenterveytensä oli 18 – 24-vuotiaana. Varhainen älypuhelimen omistaminen oli yhteydessä mielenterveyden haasteisiin nuorena aikuisena. Havaittu yhteys oli voimakkaampi naisilla kuin miehillä. Kaikista selkeimmin varhainen älypuhelimen saaminen oli yhteydessä matalaan sosiaaliseen itsetuntoon ja itseluottamukseen sekä heikkoon kykyyn luoda ja ylläpitää positiivisia ihmissuhteita. Lisäksi itsemurhaan liittyvät ajatukset olivat yleisempiä nuorilla, jotka olivat saaneet oman älylaitteen hyvin varhain. Raportin tulokset olivat eri maissa melko yhteneviä.
- 01 Lapsen ruutuaika
- 02 Kiintymyssuhde
- 03 Älylliset kyvyt
Vanhempien laitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa on yhteydessä lapsen korkeampaan ruutuaikaan.
Toledo-Vargasin ym. systemaattisessa katsauksessa (2025) havaittiin, että vanhempien laitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lapsen heikompiin älyllisiin kykyihin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, heikompaan kiintymykseen, sekä ennen kaikkea korkeampaan ruutuaikaan.
Lapset, joiden ruutuaikaa on alle tunti päivässä ovat matematiikan taidoissa kaksi kouluvuotta edellä lapsia, joiden ruutuaika on 5-7 tuntia päivässä.
Vuoden 2022 Pisa-tulosten mukaan lapset, joiden päivittäinen ruutuaika on 5–7 tuntia päivässä ovat 49 pistettä jäljessä lapsia, jotka viettävät ruudun äärellä alle tunnin päivässä. Tämä ero pistemäärässä vastaa keskimäärin kahta kouluvuotta.
Nuorten puhelin- tai internetriippuvuus on yhteydessä yksinäisyyteen.
Gen ym. systemaattisessa katsauksessa (2025) tarkasteltiin 21 tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 27 843 nuorta. Tulokset osoittivat, että yksinäisyyden ja älypuhelin- tai internet-riippuvuuden välillä on kohtalainen positiivinen yhteys. Tämä tarkoittaa, että nuoret, jotka kärsivät internet- tai puhelinriippuvuudesta kokivat todennäköisemmin yksinäisyyttä. Iällä ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta tähän yhteyteen.
…even low levels of early adolescent social media exposure were linked to poorer cognitive performance…
Lisääntynyt sosiaalisen median käyttö on yhteydessä heikompaan älylliseen suoriutumiseen kaksi vuotta myöhemmin.
Nagatan ym. tutkimuksessa (2026) analysoitiin yli 7500 8-13 -vuotiasta lasta. Sosiaalisen median käytön lisääntymistä jaettiin kolmeen portaaseen (ei käytä ollenkaan tai käyttää vähän; vähäinen mutta lisääntyvä käyttö; korkea lisääntyvä käyttö). Lasten älyllisistä taidoista arvioitiin avaruudellista muistia sekä kielellistä muistia ja mieleen palauttamista. Lisääntynyt sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä heikompaan älylliseen suoriutumiseen kaksi vuotta myöhemmin.
Lapsista, jotka ovat kokeneet kiusaamista, yli kahdeksan kymmenestä on kokenut sitä laitteiden välityksellä.
Ofcomin vuonna 2022 teettämässä raportissa selvisi, että neljä kymmenestä 8–17-vuotiaasta lapsesta (39 %) kertoi kokeneensa jonkinlaista kiusaamista, joko verkossa tai sen ulkopuolella. Näistä kiusatuista laitteiden kautta tapahtuva kiusaaminen oli yleisempää kuin kasvokkain tapahtuva kiusaaminen (84 % vs 61 %). Laitteiden välityksellä kiusatuista yleisin kiusaamisen muoto oli tekstiviestien tai viestisovellusten kautta tapahtuva kiusaaminen (56 %), ja seuraavaksi yleisintä oli sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen (43 %).
Ongelmallisen älypuhelimen käyttö ja korkea ruutuaika ovat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun.
Tässä saksalaisessa tutkimuksessa Poulain ym. (2025) mittasivat ruutuajan, ongelmallisen älypuhelimen käytön ja elämänlaadun yhteyksiä ja muutoksia yli tuhannelta 10-17 -vuotiaalta nuorelta, vuosina 2018-2024. Vuodesta 2021 eteenpäin, ongelmallisen älypuhelimen käytön oireet ja korkea ruutuaika (yli 3 tuntia/päivä) olivat merkittävästi yleisempiä kuin vuonna 2018. Elämänlaatu taas oli merkittävästi heikompaa kuin vuonna 2018. Etenkin vuosina 2022 ja 2023 ongelmallinen älypuhelimen käyttö ja korkea ruutuaika olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Koronapandemia ajoittuu tutkimuksen ajankohtaan ja sen voidaan ajatella vahvistaneen ongelmallista älypuhelinten käyttöä ja vaikuttaneen myös elämänlaadun heikentymiseen.
- 01 Sosiaalisen median käyttö
- 02 Äidinkielen taidot
- 03 Matemaattiset taidot
Varhainen sosiaalisen median tilin avaaminen ennustaa heikompia oppimistuloksia koulussa.
Tässä Guin ym. (2026) tutkimuksessa havaittiin, että italialaiset nuoret, jotka olivat luoneet sosiaalisen median tilin kuudennella, seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, pärjäsivät myöhemmin heikommin italian kielen ja matematiikan testeissä, kuin ne nuoret, jotka olivat luoneet tilin vasta yhdeksännellä luokalla tai myöhemmin. Heikentävä vaikutus testituloksiin oli sitä suurempi, mitä aiemmin sosiaalisen median tili oli avattu.
Pikkulapsen ruutuaika on yhteydessä ahdistuneisuuteen nuoruusiässä.
Tässä Huangin ym. (2026) kohorttitutkimuksessa selvitettiin 1-2 -vuotiaiden lasten ruutuaikaa ja verrattiin sitä samojen lasten aivoalueiden kehitykseen, päätöksentekoon kouluiässä sekä ahdistuneisuuden määrään 13-vuotiaana.
Mitä korkeampi lapsen ruutuaika oli 1-2 -vuotiaana, sitä hitaampaa oli päätöksenteko kouluiässä ja sitä suurempaa ahdistuneisuus 13-vuotiaana.
Internetiin pääsyn estäminen älypuhelimella parantaa koettua hyvinvointia, keskittymiskykyä ja mielenterveyttä.
Castelon ym. (2025) tutkimusryhmä löysi, että älypuhelimen interentiä käyttävien ominaisuuksien estäminen kahdeksi viikoksi paransi tutkittavien mielenterveyttä, keskittymiskykyä ja koettua hyvinvointia.
Alkuperäisestä 467 tutkimukseen ilmoittautuneesta vain 119 pysyi mukana interventiossa loppuun asti (vähintään 10/14 päivää). Tämä pudokkuus tutkimuksesta itsessään kertoo varsinaisten tulosten lisäksi älypuhelinten vahvasta koukuttavuudesta.
Tutkimusviitteet
-
01
Haapala, E. A., Leppänen, M. H., Kosola, S., Appelqvist-Schmidlechner, K., Kraav, S.-R., Jussila, J., Tolmunen, T., Lubans, R. D., Eloranta, A.-M., Schwab, U., & Lakka, T. A. (2025). Childhood lifestyle behaviors and mental health symptoms in adolescence. JAMA Network Open, 8(2) , e2460012.
Lue tutkimus -
02
Kajastus, K., Kiviruusu, O., Marttunen, M., & Ranta, K. (2024). Associations of generalized anxiety and social anxiety symptoms with sleep duration, amount of intense exercise, and excessive internet use among adolescents. BMC psychiatry, 24(1), 791.
lue tutkimus -
03
Sapien Labs. (2023). Age of first smartphone/tablet and mental wellbeing outcomes. https://sapienlabs.org/
lue tutkimus -
04
Toledo-Vargas, M., Chong, K. H., Maddren, C. I., Howard, S. J., Wakefield, B., & Okely, A. D. (2025). Parental technology use in a child’s presence and health and development in the early years: a systematic review and meta-analysis. JAMA pediatrics.
lue tutkimus -
05
OECD. (2023). PISA 2022 results (Volume II): Learning during—and from—disruption. OECD Publishing.
lue tutkimus -
06
Ge, M. W., Hu, F. H., Jia, Y. J., Tang, W., Zhang, W. Q., Zhao, D. Y., Shen, W. Q., & Chen, H. L. (2025). The Relationship Between Loneliness and Internet or Smartphone Addiction Among Adolescents: A Systematic Review and meta-Analysis. Psychological reports, 128(3), 1429–1451.
Lue tutkimus -
07
Nagata, J. M., Wong, J. H., Kim, K. E., Nayak, S., Li, E. J., Richardson, R. A., … & Testa, A. (2026). Associations of adolescent social media use trajectories with spatial and verbal memory: a prospective cohort study. The Lancet Regional Health–Americas, 57.
lue tutkimus -
08
Ofcom. (2022). Children and parents: Media use and attitudes report.https://www.ofcom.org.uk
lue tutkimus -
09
Poulain, T., Meigen, C., Kiess, W., & Vogel, M. (2025). Smartphone use, wellbeing, and their association in children. Pediatric Research, 98(6), 2334-2340.
lue tutkimus -
10
Gui, M., Respi, C., Abbiati, G., Paladini, C., Ercolanoni, S., Milzani, F., … & Vezzoli, G. (2026). Longitudinal effect of early social media use on standardized learning outcomes during school career. Nature Human Behaviour, 1-13.
Lue tutkimus -
11
Huang, P., Chan, S. Y., Zhou, K. X., Chuah, J., Manahan, A. M. A., Law, E. C. N., … & Tan, A. P. (2026). Neurobehavioural links from infant screen time to anxiety. EBioMedicine, 123.
Lue tutkimus -
12
Castelo, N., Kushlev, K., Ward, A. F., Esterman, M., & Reiner, P. B. (2025). Blocking mobile internet on smartphones improves sustained attention, mental health, and subjective well-being. PNAS nexus, 4(2).
Lue tutkimus